Mika Helander Pol.dr., forskardoktor Helsingfors universitet

Historisk utgångspunkt  Vinterkrigets anda: konsensuspolitik och socialt kontrakt  Januariförlovningen  Liinamaa I osv.  INPO & Trepartssamarbete  Stark yrkesidentitet bland arbetarna och arbetarrörelsen viktig identifikationspunkt  Nu är konsensuspolitiken slut och det sociala kontraktet utmanat!

Näringslivets globalisering  Företagsledningen fortfarande nationell, men,  Det globala kapitalistiska systemets gränsöverskridande processer har intensifierats  Näringslivets nätverk (produktion, investeringar, referensgrupp etc.) över gränserna har intensifierats  Managerialistiska ideologiska programmet innebär avreglering och privatisering: t.ex. de kommunala energiverken, (hälsopolitiken ?)  Människorna har blivit konsumenter

Politiska systemet  PPP –samarbetet skapar en gråzon – oklart vad som är tillåtet  Korruption – valfinansieringsskandaler!  Populisterna vinner framsteg – sannfinländarna  Politiska systemets legitimitet sjunker – valdeltagandet lågt  Konsensus i parlamentet (lagstiftningen) hotat, vilket är ett problem i det finländska systemet med koalitionsregeringar

Fackets internationella kontakter  Going Global  Internationella kontakter och invandring  Konstellationen vi-de gäller enligt nationalitet  Transnationell intressebevakning, strejker?

Nationella ramen  Nationella metoder att svara på utmaningar  Lagstiftning  Media  Ekonomi  Medlemskårens mobilisering

Företagsnivån  Nätverk över gränserna – solidaritet mellan produktionsteamen  Lokala nivån – förhandlingskraft (förhandlingsförmåga bland arbetsgivarna?)  EWC

Supranationella nivån  EU – det sociala Europa  ILO, WTO

Slutsats  Många nivåer av verksamhet behövs! – Nationell, lokal, internationell och transnationell, supranationell  Institutionernas betydelse väldigt stor – trepartssamarbete, hög organiseringsgrad, fackets legitimitet som förhandlingspart, valresultat  Nu för ensidigt betoning på nationella institutioner och nationell intressebevakning  Faran är byråkratisering – blivit part i nationella förhandlingar och makten centraliserats (TEAM)  Kalela (1986): Arbetarna tänker att ”vad f..n har facket med min fritid att göra”. Det håller på blir allt mer så att de tänker ”vad f..n har politiken med min fritid att göra”  Få med rörelse i rörelsen: utbytesprogram för unga fackligt aktiva, gemensamma internationella aktioner – Mobilisering!!!

Hur bra känner ledamoter i förbundsfullmäktige till den globala situationen inom sin bransch? Fördelat enligt centralorganisation. Procentandelar (svarsalternativen: blå= bra, violett= rätt bra, gul= lite grann, ljusblå= endast lite, mörk violett= inte alls)

Taulukko 1: Arvio taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälistymisen vaikutuksista kuluneiden kymmenen vuoden aikana - Keskiarvo (Vastausvaihtoehdot: 1: Myönteisesti, 2: Ei merkittävää vaikutusta, 3: Kielteisesti – 9 EOS jätetty pois analyysistä) ( 2 = kielteinen) SAKSTTKAkava Toimialan työllisyyteen2,292,002,14 Palkkatasoon2,202,092,02 Työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen1,942,062,14 Tuottavuusvaatimuksiin2,422,411,96 Koulutus- ja pätevyysvaatimuksiin1,871,801,76 Mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin2,232,232,31 Taulukko 2: Arvio taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälistymisen vaikutuksista tulevien kymmenen vuoden aikana - Keskiarvo (Vastausvaihtoehdot: 1: Myönteisesti, 2: Ei merkittävää vaikutusta, 3: Kielteisesti – 9 EOS jätetty pois analyysistä) ( 2 = kielteinen) SAKSTTKAkava Toimialan työllisyyteen2,442,052,35 Palkkatasoon2,481,962,27 Työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen2,161,902,20 Tuottavuusvaatimuksiin2,482,332,15 Koulutus- ja pätevyysvaatimuksiin2,011,881,73 Mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin2,332,122,51 Globaliseringens tidigare och framtida effekter

SAKSTTKAkavaYhteensä Ei ole vielä riittävää, on lisättävä Riittää, ei enää enempää yhdentymistä On liiallista, tulee pyrkiä enemmän eroon Taulukko 3: Tulisiko suomalaisen työelämän integroitua laajemmin Suomea ympäröivään maailmaan vai riittääkö jo? %-osuudet keskusjärjestöittäin. n=186n=92n=49N=328 Synen på landets ekonomiska integration och öppenhet

Taulukko 4: Miten seuraavat viime vuosien ilmiöt ovat vaikuttaneet ammattijärjestöjen vaikutusmahdollisuuksiin Suomessa - % Ei osaa sanoa (Vastausvaihtoehdot: Parantanut vaikutusmahdollisuuksia, Ei merkitystä vaikutusmahdollisuuksille, Huonontanut vaikutusmahdollisuuksia, EOS) SAKSTTKAkava Siirtyminen selvitysmiehiin lainvalmistelussa SAK:n, STTK:n ja Akavan eläkeadressi maaliskuussa EU-direktiivien lainsäädäntöä ohjaava vaikutus OECD:n suositukset (1999 & 2000) yritystoimintaan liittyen Hallituksen politiikkaohjelmat71214 EK:n irtisanoutuminen TUPO-kokonaisratkaisujen tavoittelusta324 PARAS-hanke Valtiontalouden tuottavuusohjelma Eduskuntavaalien muuttuminen pääministerivaaliksi SAK:n televisiomainos vaaleissa Vaalirahakohu lehdistössä vuonna Pääministeri Vanhaseen liittyvä uutisointi viime vuosina81514 Suomalaisen ostovoiman lisääntyminen6154 Veronalennukset6118 Yhteiskunnallisen tutkimustiedon lisääntyminen15128 Michael Mooren dokumenttielokuvat Eila (Jarmo Lampelan ohjaama suomalainen elokuva) Tiedonvälityksen laajeneminen internettiin464 Opetusministerin vaihdos joulukuussa Ulkoministerin vaihdos huhtikuussa Ympäristöministerin vaihdos syksyllä 2007 ja huhtikuussa SAK:n puheenjohtajavaihdos Taloudellinen taantuma354 Työperäisen maahanmuuton lisääntyminen Suomen kansantalouden velkaantuminen796 Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi Barroson jatko EU:n komission johdossa Euroopan Unionin laajentuminen17196 Keskiarvo Hur har vissa händelser och fenomen under de senaste åren påverkat Fackföreningarnas påverkningsmöjligheter i Finland – andelen som inte kan svara