Primärhälsovårdens vägskäl- Vart går vi?

En presentation över ämnet: "Primärhälsovårdens vägskäl- Vart går vi?"— Presentationens avskrift:

1 Primärhälsovårdens vägskäl- Vart går vi?
Michael Luther MD, överläkare i kärlkirurgi VCS Korsolms kommun, styrelseordförande

2 Befolkningsfaktorernas inverkan på efterfrågan på basservice (Ind
Ändringar, % per år Utgifter år Utgiftspost milj.euro UTBILDNINGSTJÄNSTER ,5 - 0,3 - förskoleundervisning ,1 0,3 - grundskola , ,2 - gymnasium ,8 -1,2 - yrkesutbildning ,3 -0,9 - yrkeshögskola ,3 -0,9 HÄLSOVÅRDSSERVICE ,0 1,0 specialiserad sjukvård , ,6 hälsovårdscentraler ,7 1,7 SOCIALSERVICE , ,9 barndagvård ,2 0,2 ålderdomshem ,9 2,6 hemservice ,5 2,1 serviceboende ,7 1,6 Källa: SHM

3 Befolkningen, enligt ålder och kön 2010 Prognos för hela landet
Arbetsför ålder

4 Social- och hälsoservicekostnader i åldersgrupper enligt förmånsform år 2004, euro
Läkemedel och service täckat av sjukförsäkring Socialservice Hälsoservice

5 Kommunal styckkostnad, 2003

6 Ålder och sjukdom Förekomsten av sjukdomar ökar med ålder
Demens 65 år 4%, 85år 36% Åderförkalking; angina pectoris, stroke, fönstertittarsjuka, kallbrand Diabetes Cancersjukdomar Osteoporos; benbrott Förslitningar i leder och stödvävnader Fallolyckor; höftfrakturer

7 Diabetiker typ II År Diabetiker 1969 60 000 1979 117 000 1989 138 000
1999 2003 2010 2020 2030

8 Korsholm; De äldre åldersgruppernas beräknade ökning från år 2002 till år 2030

9 Korsholms befolkningsprognos

10 Malax befolkningsprognos

11 Korsholm; Personal pensioneringar pga ålder

12 Österbotten Läkarbrist Flera små hvc Splittrad specialsjukvård
Dyr specialsjukvård? Långt avstånd till universitetskliniker Språkförhållanden Hälsotillståndet i befolkningen gott Tillgängligheten till vård bra Hög kompetens inom flera specialsektorer Relativt god tillgång till vårdpersonal

13 Österbotten- Carpe diem!
NU 2007 Kronoby hvc MHSO Nykarleby hvc Oravais Vörå-Maxmo hvc Korsholms hvc Kyrönmaan tk Vasa hvc Malax-Korsnäs hvc Närpes-Kaskö hvc Kristinestad Bötom hvc 2009 Jakobstadsnejdens hvc Korsholm-Vörå-Maxmo-Oravais hvc Vaasa-Laihia-Vähähyrö Malax-Korsnäs-Närpes-K:stad-Kaskö hvc

14 Hälsoläge i Österbotten
Ca 3-5 år längre livstid Åldersstandardiserad förekomst av flera kroniska sjukdomar ca 20% under landets medeltal i svenskspråkiga kommuner Psykiska välbefinnandet bättre än landets medeltal

15 Utmaningarna Åldrandet- flera friska år? 90% av 80 år (75 år) fyllda skall bo hemma! Ny teknologi – har vi råd? Sviktande offentlig finansiering- vem tar över? Personalbrist - immigration? Förändrad arbetsfördelning- ansvarsgränser? KSSR – sammanslagningar- samarbete? Vårdgarantin – håller den?

16 Samhällets stödfuntioner
Målsättning: minst 90% av 75 år fyllda skall kunna bo hemma. Planering av fysisk miljö. Stöd för hemmaboende; äldrerådgivning, åtgärder för trygg boendemiljö, förebyggande verksamhet Boende alternativ; serviceboende, gruppboende, demensboende, vårdavdelning

17 Samhällets stödfuntioner
Målsättning: minst 90% av 75 år fyllda skall kunna bo hemma. Kommunikationer; byabuss, anropstaxi, Möjligheter till stimulans; motionsgrupper, hobbygrupper, vuxeninstitut, bibliotek, kulturutbud, väntjänst. Närståendevård

18 Samhällets stödfuntioner
Målsättning: minst 90% av 75 år fyllda skall kunna bo hemma. Resurser Dragare för motionsgrupper, studiecirklar, m.m. Äldrerådgivningsteam Hemvårdare Nattpatrull Medicinsk vårdpersonal

19 Samhällets stödfuntioner
Målsättning: minst 90% av 75 år fyllda skall kunna bo hemma. Vem ansvarar? Kommun Tredje sektorn Privata lösningar

20 Utmaningar för hälsovården
Övervikt Diabetes Hjärt- och kärlsjukdomar Förslitningsförändringar i stödorganen Cancersjukdomar Osteoporos= benskörhet Falltrauma hos äldre Psykiskt illamående hos både yngre och äldre

21 Övervikt som riskfaktor
Övervikt ökar risken att insjukna i kranskärlssjukdom 2-3 ggr jämfört med normalvikt Redan lindrig övervikt ökar risken Redan 5 % viktminskning har klara positiva hälsoeffekter Speciellt extrakilon i bukområdet är farliga Bukomkrets, gränsvärde; Kvinnor 85-90cm, män 100cm- Riskgräns för diabetes 47 Ylipaino vaaratekijänä Käypä hoito –suositus; Aikuisten lihavuus. Duodecim 2002; 118(10):

22 Diabetes som riskfaktor
Ökar risken för kärlssjukdom 2-4 -faldigt Insjukningsrisk Åldersgrupp Kvinnor Män > Diabetikerns risk att få en hjärtinfarkt är lika stor som risken att en som haft en hjärtinfarkt får en ny 54 Diabetes vaaratekijänä Diabetesta sairastavia yli 30 -vuotiaita naisia on Suomessa noin (Helakorpi ym. AVTK, KTL 2002). Diabetes lisää sepelvaltimotaudin vaaran 2-3 –kertaiseksi (Kannel WB ja Wilson PW. Med Clin North Am 1995), eräiden tutkimusten mukaan naisilla jopa 3–7 -kertaiseksi (Mosca L ym. Circulation 1997). Diabetes ja liikapaino ovat vahvemmassa yhteydessä kuolleisuuteen naisilla kuin miehillä (Jousilahti P ym. Circulation 1999).Tyypin 2 diabetekseen liittyvä keskivartalolihavuus sekä rasva-aineenvaihdunnan ja veren hyytymisen häiriöt vaikuttavat naisen terveyteen haitallisemmin kuin miehen (Al-Delaimy WK ym. Diab Care 2001, Howard BV ym. Diabetes Care 1998, Folsom ym. Am J Epidemiol. 1993). Syynä arvellaan olevan naishormonin, verensokerin ja insuliinin yhteisvaikutus, jonka seurauksena kehittyy sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Hyvä hoitotasapaino pienentää vaaraa sairastua valtimotauteihin. (Sairastumisvaara: Geiss LS ym. kirjassa Diabetes in America 2nd ed. 1995)

23 Primärvården Ökande omvårdnadsbehov, ”empatisk tyngdpunkt”
Expertskötarinriktning; akutvård, förebyggande vård, kroniska sjukdomar; DM, COPD, övervikt, reuma, hjärtsjukdomar, etc Nätskötare, rådgivning

24 Egenskaper Flexibilitet Förmåga till teamarbete Pedagogisk kunskap
Kunskap i ny teknologi Förmåga att se helheter Öppenhet för andra kulturer Språklig kompetens Företagarattityd/beredskap

25 Vi kan förhindra sjukdom och förbättra livskvalitet !
Egen aktivitet Funktionsupprätthållande stöd Vårdåtgärder Samhällets stödfunktioner

26 Förebyggande vård 80% av coronarsjukdom och 90% av diabetes
Kan förebyggas med hälsosamma levnadsvanor Övervikt en central faktor som behöver motåtgärder

27 Egen aktivitet Motion Kost Mental aktivitet Socialt nätverk
Fysisk miljö

28 Motion Förbättrar fysisk kondition Sänker blodtryck
Minskar risk för diabetes Minskar risk för hjärtsjukdom Minskar risk för osteoporos Förbättrar psykiskt välbefinnande

29 Kost Rätt balanserad kost, rätt mängd Kontroll av vikten
Förebyggande av hjärt- och kärlsjukdomar Förebyggande av diabetes Minska risk för osteoporos

30 Vårdens möjligheter att minska risken för hjärtinfarkt
Sluta röka % Normalisering av vikt % Ökad motion % Alkohol för mycket måttligt 50 % Kolesterolbehandling 30 % Blodtrycksbehandling % 82 Hoidon vaikuttavuus sydäninfarktin ehkäisemisessä A Statement for Healthcare Professionals From the American Heart Association Ira S. Ockene, MD; Nancy Houston Miller, RN, For the American Heart Association Task Force on Risk Reduction. Circulation Mosca L ym. Cardiovascular Disease in Women. A Statement for Healthcare Professionals From the American Heart Association. Circulation 1997

31 Behandling av kärlssjukdom
Läkemedel ASA Betablockerare ACE-hämmare Statiner Ett bra blodtryck God diabetes vård Livsstilsförändringar Ingen tobak!!!! Regelbunden motion Vid behov ändrade kostvanor Viktminskning Måttligt alkohol Stresskontroll 81 Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Siihen on tärkeä yhdistää elämäntapamuutokset ja vaaratekijöiden hallinta. Jos lääkehoito ei riitä ja oireet pahenevat ja jatkuvat, tarvitaan mahdollisesti ns. invasiivista hoitoa eli tavallisimmin sepelvaltimoiden pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. Elämäntapamuutokset Elämäntapamuutokset auttavat ehkäisemään rasva-aineen kertymistä sepelvaltimoiden seinämiin. Tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, painonhallinta, riittävä säännöllinen liikunta ja stressin hallinta auttavat. Vaaratekijöiden, tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja veren kohonneiden rasva-arvojen hallinta elämäntapamuutoksin ja lääkityksellä ovat olennainen osa sepelvaltimotaudin hoitoa. Pallolaajennus tai ohitusleikkaus eivät poista elämäntapamuutosten ja lääkkeiden tarpeellisuutta. Ravitsemus (Suomen Sydänliitto ry; Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2002/3) Kokonaisenergian tarve naisilla kilokaloria. Kokonaisenergiasta n. 30 % rasvasta, suositaan kasvirasvaa ( 2/3 rasvasta), eläinrasvoja vain vähän (korkeintaan 1/3 rasvasta). Kolesterolia enintään 300 mg päivässä. Suolaa enintään 5 g päivässä. Kalaa (rasvaista) kaksi kertaa viikossa omega 3 rasvahappojen saamiseksi (Kris-Etherton ym. 2002). Kuidut tärkeitä etenkin naisille (Rosmond 2002, Lancet 2002, Liu, Am J Clin Nutr 2000), suositus vähintään puoli kiloa päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja lisäksi täysjyväviljaa. Ravintokuitua tulisi saada yhteensä 25 g /päivässä. Alkoholia enintään 1 annos päivässä (White ym. 2002). Liikunta (Suomen Sydänliitto ry; Liikunta sydänterveyden edistämisessä 2003/2) Päivittäin tulee liikkua vähintään 30 minuuttia. Liikunta-annoksen voi kerätä 2-3 lyhyemmästä liikuntahetkestä. Liikunnan tulee olla teholtaan kohtuullista, mikä tarkoittaa esimerkiksi hengästymistä reippaan kävelyn aikana. Pitää kuitenkin pystyä puhumaan ( PPP). Painonhallinta edellyttää vähintään minuuttia päivittäin. Hyötyliikunnasta voi mainiosti kerätä päivittäisen liikunta-annoksen. Liikunnan tulee sisältää myös lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitäviä harjoitteita. Kestävyysliikunta, kuten esim. kävely, uinti ja hiihto, parantaa lihasten verenkiertoa. Näin lihaksen hapen ja ravinnon saanti tehostuu. Myös sydämen oma verenkierto paranee. Harjoitettu verenkiertoelimistö selviytyy harjoittamatonta pienemmin ponnistuksin. Syke ja verenpaine nousevat samalla kuormituksella vähemmän kuin harjoittelemattomalla. Hyvä lihasvoima auttaa jaksamaan paremmin lihaskuntoa vaativissa arjen askareissa. Portaiden kipuaminen ei väsytä ja toiminta- ja liikuntakyky pysyy hyvänä kauemmin. Mikäli lihaskunto on päässyt rapistumaan, parantaa kestävyysliikunta lihasten voimaa. Lihaskuntoa voi harjoittaa kotona painojen avulla tai kuntosalilla. Lihakset kaipaavat myös venyttelyä. Ja lopuksi tarvitaan vielä riittävästi unta ja aikaa rentoutumiseen. Lääkehoito Lääkkeitä käytetään helpottamaan oireita ja vähentämään sydäninfarktin, aivohalvauksen tai sydämen vajaatoiminnan syntymisen vaaraa. Lääkkeet kuten beetasalpaajat, nitrot ja kalsiumkanavan salpaajat vähentävät kipuoireilua pienentämällä sydämen tarvitseman hapen määrää tai lisäämällä valtimoissa kiertävän veren määrää. Lisäksi käytetään aspiriinia ja sen kaltaisia lääkkeitä pienentämään hyytymistaipumusta sekä kolesterolia ja verenpainetta alentavia lääkkeitä.

32 Tack ! Tack!