Presentation laddar. Vänta.

Presentation laddar. Vänta.

Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen: några kommentarer Sauli Takala Hämeen ammattikorkeakoulu 2.12.2011.

Liknande presentationer


En presentation över ämnet: "Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen: några kommentarer Sauli Takala Hämeen ammattikorkeakoulu 2.12.2011."— Presentationens avskrift:

1 Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen: några kommentarer Sauli Takala Hämeen ammattikorkeakoulu

2 YleistäAllmänt Ajankohtainen puheenvuoroAktuellt inlägg i diskussionen/debatten Kattava sisältö: eri koulutustasot Innehållet täckande: olika utbildningsnivåer Hyvät empiiriset aineistotBra empiriska data Metodinen pätevyysMetodisk kompetens Hyvä vertailtavuusBra jämförbarhet Konkreettiset ristiinviittauksetKonkreta korshänvisningar Hyviä konkreettisia ehdotuksiaGoda konkreta förslag Pohjoismainen kommunikoivuus Möjliggör kommunikationen i hela Norden

3 Inledningskapitlet är synnerligen informativt – borde översättas på finska (och på andra språk, särskilt engelska). Borde vara tillgänglig på flera nätadresser (språkcentra, Kielipolitiikkaverkosto…)

4 Samarbetet mellan universiteten och yrkeshögkolorna angående samstämmighet i bedömning av språkkunskaper har varit lovvärt och lett till konkreta resultat. Ett fint exempel på hur yrkeskåren tar en aktiv roll i utvecklingsarbete. Samarbetet mellan författarna angående yrkesutbildng och yrkeshögskolsutbildning har varit av stor nytta. Användandet av samma motivationsinstrument i tre av de fyra rapporterna har varit mycket nyttigt. Analys av resultaten i grupper bildade på basen av kön, tidigare utbildning och utbildningsområde har möjliggjort intressanta jämförelser och starkare generaliseringar.

5 Alla fyra rapporter visar att: det finns stora individuella skillnader mellan enskilda elever och studeranden -> det behövs en förjupad analys av olika viktiga gupper skillnaden mellan könen är tydliga både i färdighetsnivå och motivation/attityder på högskolnivån har tidigare studiegång och studieområde en stor påverkan i färdighhetsnivå och motivation den allmänna färdighetsnivån på alla stadier är inte tillfredsställande den låga nivån förorsakar speciella problem på högskolestadiet som har skyldighet att certifiera språkkunskap för offentligt anställda universitetsstudenters motivation är inte ett särskilt stort problem: alla har i praktiken sex års studier i svenska

6 Några allmänna iakttagelser: Information om forskningsbasedare resultat inom språkundervisning tillgänglig från slutet av 1960-talet. Tuokko hänvisar till många av dessa i sina utvärderingsrapporter. Detta gäller både språk och motivation (ang. svenskan, särskilt Kaija Kärkkäinens rapporter). Trender i samhällskontexten och i skolkontexten har påverkat starkt språkutbildningen. Beslut om språkutbildningen har varit sporadiska/icke- koordinerade och har inte beaktat forsknings-underlaget. Utvecklingen har därför inte varit så positiv som det kunde ha varit om vi hade haft bättre sakkunskap i beslutsfattandet. Kortsiktiga beslut har lett till att språkstudierna har som helhelt blivit ensidigare. Det råder ingen tvekan om att efter beslut som ledde till ökade språkstudier, har besluten (med undantag av A2- språk) alltid betytt mindre språkstudier. Allting började år 1985 då det andra främmande språket i gymnasiet gjordes valfri för de elever som läste lång matematik; blev valfri för alla år 1993.

7

8

9

10

11 Aikuisväestön (18-64) kielitaito, 1995,2000, 2008; osaa kieltä jossakin määrin

12 Tilastokeskus – aikuiskoulutustutkimus Ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja (osaa vain vähän kieltä) (~A1) Ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia ilmaisuja. Käyttää kieltä tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa (perustason kielenkäyttäjä) (~A2) Ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pysyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia (itsenäinen kielenkäyttäjä) ~B1/matala B2) Ymmärtää vaativaa tekstiä ja käyttää kieltä sujuvasti. Hallitsee kielen melkein täydellisesti (taitava kielenkäyttäjä) (~C1)

13 Aikuisväestön (18-64) itsearvioima englannin kielen taito

14 Tilastokeskuksen selvityksen mukaan ( ) itseään taitavana ruotsin kielen käyttäjänä piti vain 4 % 18–64- vuotiaista suomenkielisistä eikä määrä vaihdellut iän mukaan. Noin joka neljäs piti itseään sekä itsenäisenä (25 %) että perustason kielenkäyttäjänä (25 %). Ikä oli yhteydessä itsearvioituun ruotsin kielen taitoon: n. 40 % alle 25-vuotiaista arvioi ruotsin taitonsa olevan itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla, 25–54-vuotiaista noin joka 25 %, mutta 55 vuotta täyttäneillä osuus oli enää 17 %. Vastaavasti perustason kielenkäyttäjien osuudet vähenivät : 18–24-vuotiaat – 34% ;yli 54-vuotiaat: 17 %. Huom: kaikki, jotka ovat n. 16 – 45-ikäisiä, ovat opiskelleet ruotsia; vuotiaat, n. 60%; –vuotiaat, n. 40%; –vuotiaat, n. 25%.

15 Naiset arvioivat ruotsin kielen taitonsa paremmaksi kuin miehet: 34 % arvioi osaavansa ruotsia vähintään itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla, miehistä vain 21 %. Pohjakoulutus heijastui myös ruotsin kielen osaamiseen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 7 % prosenttia arvioi olevansa taitava ruotsin kielen käyttäjä ja lähes puolet ilmoitti käyttävänsä ruotsia vähintään itsenäisesti. Osuudet olivat selvästi suurempia kuin keski- asteen ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa

16 Några frågor/teman för diskussion

17 Jokainen suomalainen omaa ruotsin taitoja ilman, että on opiskellut sitä lainkaan. /Alla finnar kan förstå mycket mera svenska än de tror. Miten tätä voi perustella? Miten tätä voisi hyödyntää?

18 abortakademiskakutaktiv…argumentauktoritätadoptionadoptera estetiskapaaggressivmappalbumalkoholpassaallergi färgmandelaltarealuminiumamatörambulansanalysananas ängelrapportanonymapelsinarkitektarenaarméläkare hissverkstadvaktkrogtrappapackakopiaautentisk bussautomatbakteriebalettbananbankkonkurstunna sockakällarekorgkäppbatterimagestrandpiska sängölbänkkurvabensinsummakikarebiologi kexbyktäckekroppkockdosabonuskant slaktarebuteljmässingbrigadmäklaresoppabuskehytt

19 kalenderknappkakatårtakampanjkameratältburk ankakanotgummikaptenkapitalismkortkarriärnejlika karnevalsnickarerutakärrakasinokassettkategorikatolsk kistaceremonikedjastolkritamästarekanslerkaos kapelllastakontroll- era… apotekchecknummerkemisk..kristen… cirkusklassisk…kontorklinikklubbkaffeslantvinkel limöverstefänrikkammakombina- tion … kommen- tera… provisionkommitteé kommuni- kation… firmakompen- sera … kompo- nent tablettkompro- miss konsertgurka konkret…konferenssyltpoliskonsulatkockkopia…korp korkskruvkorrektkotlettremdomstolfiltskallekravatt

20 romansrobotritualrisriddarerevolverreservatreporter replikreläregisterrektorreceptreaktorrattraps rampramraketrabarberpörtepäronpyramidpurpur pumppumapulverpulspulpetpulkapuderpsykologi pubertetpsalmpräriepråmprotesprotestprosaprofil professorprocessprimuspresidentpoppelpoplinpolkapolis politikpokerplättplommonplattaplastplankaplanet pistolpirogpipapillerpigaperukpepparpensel pelarepejlapatentpastorpastejpassparkettparadis paradparpapperpanterpantpansarpannkakapanna

21 kritikerporslingurkakultvinbärtullbläckfiskcylinder fara –ndansa…demo- kratisk … monu- ment diagnosdiamantdiplomatkatastrofal automatdokumentdoktordussindramatisklakanborr(a)komisk … trummaekologiämbarpostapackaelektroniksmaragdkejsare plåsterenergihelveteinspireraspenatoljarull- trappa ättika etikprotestantfasadevange- lium postmanmarknadvinkafanatisk… fantastiskfikonkikarefilmnarrspelfossilfrakt prinsprinsessahanskepojkegasportfiolpinsam genetisk…apparatlag-engitarrglasguldgummiklänning lejontigerapakrokodilgiraffpapegojaelefanthyena

22 Intresset för olika skolämnen har kartlagts systematiskt sedan 1970: IEA Six Subject Survey (KTL) 1979: Kartläggning av grundkolan (KTL) Grundskola-90 (KTL) Nationella utvärderingar (Utbilningsstyrelsen) Några resultat i kartläggniningar under 1970 – 1990, före nationella utvärderingar 1)Praktiska ämnen, sport, teckning populärast, särskilt bland unga elever, men har inte ansetts som viktiga ämnen 2)Engelskan har alltid ansetts viktig, år 1990 det viktigaste ämnet i grundskolan; också ett ganska populärt ämne 3)Svenska ansågs tidigare bland de viktigaste ämnen (fjärde) men var inte omtyckt 4)Flickor betydligt positivare mot svenska än pojkar 5) Motivation/attityder enligt bokens artiklar: situationen stabil från början? Eller sker någon förändring över tid? -> Vilka slutsatser kan man dra? Om vi vill se en positiv utveckling vad kunde/borde vi göra

23 Pidä huoli motivaatiosta ja oppiminen pitää huolen itsestään. Ta hand om motivationen, så tar lärandet hand om sig självt. jfr. Pidä huoli oppimisesta ja motivaatio pitää huolen itsestään. Ta hand om lärandet, så tar motivationen hand om sig själv. Nothing succeeds like success.

24 Att vilja använda svenska i levande/autentisk kommunikation förutsätter att man vågar använda den. Att våga använda svenska förutsätter att man tror att man kan klara sig tillräckligt bra. Att kunna klara sig tillräckligt bara förutsätter att man satsar på att automatisera de vanligaste medlen att engagera sig i ett autentiskt socialt umgänge och att sköta om autentiska praktiska handlingssituationer. Att automatisera språkbruket behöver man använda spiralprincipen: börja med enkla språkliga medel i grundskolan, utvidga och differentiera dem på andra stadiet (gymnasiet, yrkesskolan) och komma med djupare och mera professionellt språkbruk på högskolenivån. Genomföra en radikal betoning av att kunna förstå tal och själv uttrycka sig i tal. Betona starkt muntliga prov. Språkets struktur kan läras in successivt genom ett återkommande och varierande naturligt/idiomatiskt språkbruk och kan sammanfattas/diagnoticeras i ett senare skede. Bygga på tidigare erfarenheter att lära ett nytt spåk.

25 Använd språkfärdighetsnivåerna att visa konkret vad man kan och vad man kan göra med språket. Etablera korrespondens med olika bedömningssystem och språkfärdighetsnivåerna. Använd gärna som lärare mellannivåer: A1, A1/A2, A2, A2/B1 osv för gränsfall. Vad är mervärdet? Man kan se framsteg, vilket kan bidra till att bibehålla och även öka motivationen. Det är inte lätt tänka på ett mera motivationshämmande betygsystem än skalan 4-10, som används år efter år, och studentexamensnämndens relativa bedömnings- system (gäller särskilt korta språk). Man behöver inte använda”underkänd”. Alla kan språk på en viss nivå, vilket borde uppskattas. Motiverar att delta i flera spårkprov i studentexamen.

26 Ökad transparens och jämförbarhet: A- engelska vs. B-svenska i studentexamen

27 I förordet skriver redaktörerna så här: “Som kommer att framgå av de olika studierna finns det såväl glädjeämnen som mer problematiska aspekter kopplade till svenskkunskaper och motivation att studera svenska.” ->Vilka glädjeämnen kan man peka på? ->Kan man specificera dessa på olika nivåer?

28

29 Tarvitaan kokonaisvaltainen kielikoulutuksen periaateohjelma, jolla on riittävän vankka asema. Ohjelman tulee kattaa kaikki kielet ja kaikki tasot. Ohjelman puitteissa eri kielillä voi olla osittain erilaisia tehtäviä hoidettaessa viestintätarpeita kotimaassa, Pohjolassa, muilla lähialueilla, Euroopassa ja globaalisesti. Hallituksessa tulee kielipolitiikka ja kielikoulutusasiat nimetä jonkin ministerin toimialaan. Kielipoliitikan tiedollista pohjaa on tuntuvasti vahvistettava. Kaikilla tuntuu olevan mielipide asiassa, mutta tiedot ovat usein hyvin puutteellisia ja jopa virheellisiä. Omaa kielenopiskelukokemusta tunnutaan usein pidettävän riittävänä perustana mielipiteille.Tarvitaan riittävän evidenssin valottamaa (”evidence- informed”)päätöksentekoa. Kielipolitiikan laatimiseksi ja toteuttamiseksi tarvitaan siksi laajamittaista tutkimusta ja seurantaa. Olisi aihetta esittää yhä useammin yksinkertainen kysymys: ”Mitä evidenssiä on kielikoulutusta koskeville väitteillesi?” Asiantuntemuksen lisäämiseksi on perustettava muutama kielipolitiikkaan erikoistunut professuuri ja alalle on syytä perustaa myös dosentuureja. Vaikka maamme on virallisesti kaksikielinen yhteiskunnallisella tasolla, tarvitaan yksilötasolla useakielisyyttä. Kaiken kielikoulutuksen lähtökohtana on siksi yksilöiden useakielisyys (plurilingvalismi). Kaikki voivat oppia useita kieliä, kun sovelletaan monipuolisia menetelmiä. Suomen kielikoulutuksen suurimpia harhoja on ollut ja on epäily ihmisten kykyyn oppia vieraita kieliä. Yksilöiden useakielisyyttä edistetään nykyistä laajemmalla pakollisella kielenopiskelulla, tarjoamalla etuuksia laajasta kielenopiskelusta, tarjoamalla monipuolisia kielenoppimistilaisuuksia elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen ja yksilöitä rohkaistaan käyttämään oma-aloitteisesti tilaisuuksia oppia kieliä eri tilanteissa. Kielikoulutuksessa integroidaan läheisesti kaikki kielet keskenään ja edistetään kielten ja muiden aineiden integrointia. Kielitaidon merkitystä kaiken oppimisen keskeisenä tekijänä korostetaan ja kehitetään menetelmiä tämän periaatteen huomioonottamiseen. Korostetaan ensisijaisena tavoitteena taitoa käyttää kieliä eri tilanteissa ja eri tarkoituksiin. Kielikoulutuksen tavoitteita määriteltäessä ja oppimistulosten arvioinnissa käytetään osaamista, kielen käyttämisen taitoja, osoittavia taitotasokuvaimia ja -asteikkoja. Kaikkia kieliä ja kaikkea kielitaitoa arvostetaan ja kehitetään keinoja, joilla yksilöt voivat luotettavasti näyttää kaikkea kielitaitoaan. Kieliä ei tule asettaa toisiaan vastakkain eikä kilpailuttaa keskenään. Erilaisissa arviointitilanteissa osoitettua kielitaitoa verrataan taitotasokuvauksiin ja arvosanat määräytyvät tämän mukaan, ei vertailemalla yksilöiden suorituksia toisiinsa ja antamalla arvosanoja erilaisia arvosanajakaumia noudattamalla.

30 <<< A1.1 << A.1.1 < A.1.1 A1.1< A1.2 < A1.3-

31 Hyvä arvosana (8) Kuull ymmPuhLuet ymmKirj 1-5 lkA1.1 –A1.2A1.1- A1.1+A1.1-A1.2A1.1-A lkA1.3A1.2A1.3A1.2 7 lkA2.1A1.3A2.1A1.3 8 lkA2.2A2.1A2.2A2.1 9 lkB1.1A2.2B1.1A2.2 1 lkB1.2B1.1B1.2B1.1 2 lkB1.2+B1.2B1.2+B1.2 Lukion päätösvaihe B2.1

32 Arvo sana Kuullun ymmär- täminen Puhu- minen Luetun ymm Kirj 4

33 Arvo- sana Puh ymmPuhumLuet ymmKirj 4

34 A2.2P – arvosana 7L – arvosana 4 B1.1P - 8L - 5 B1.1+P - 9L – 5+ B1.2P - 10L - 6 B2.1-P – 10+L - 7 B2.1L -8 B2.2L -9 C1L - 10 Peruskoulun ja lukion päättövaiheen arvosanojen vastaavuus/taitotasot - hahmotelma

35 Maija-Liisa Nikki (1989, 1992): kartläggning av hur många språk borde ingå i skolans språkprogramm: elever, föräldrar, skolmyndigheter (Mellersta Finlands län); grundskola vs gymnasium RespondentOförändrad2 - med valmölighet 1 Elev/grundskola20%/ -40%/- Student/gymnasium15%/11%50%/62%35%/27% Föräldrar9%/10%75%/84%16%/6% Skolmyndigheter11%/23%44%/73%45%/4% Svenska borde vara frivillig: grundskole-elever: 77%, gymnasie- elever: 81%, föräldrar: 87%, skolmyndigheter: 86% 33% av pojkar i gymnasiet ansåg ett L2 borde räcka.


Ladda ner ppt "Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen: några kommentarer Sauli Takala Hämeen ammattikorkeakoulu 2.12.2011."

Liknande presentationer


Google-annonser