Presentation laddar. Vänta.

Presentation laddar. Vänta.

Vaasan Puuvilla Oy – arkistolaukku Arkistolaukku on suunnattu 7-luokkalaisten historiaopetukseen ja soveltuvin osin myös muille luokka-asteille sekä opetuskokonaisuuteen.

Liknande presentationer


En presentation över ämnet: "Vaasan Puuvilla Oy – arkistolaukku Arkistolaukku on suunnattu 7-luokkalaisten historiaopetukseen ja soveltuvin osin myös muille luokka-asteille sekä opetuskokonaisuuteen."— Presentationens avskrift:

1 Vaasan Puuvilla Oy – arkistolaukku Arkistolaukku on suunnattu 7-luokkalaisten historiaopetukseen ja soveltuvin osin myös muille luokka-asteille sekä opetuskokonaisuuteen osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Sisältö käsittelee työn historiaa ja 1800-luvun teollistumista sosiaalihistorian näkökulmasta. Vaasan Puuvilla Oy:n historiaa ja tuotannon vaiheita esitellään fiktiivisen työhaastattelun kautta.

2 Puuvillaenkeliksi! Keväällä 1895 Anna Söderman aikoo hakea töihin Vaasan Puuvillatehtaaseen. 19-vuotias Anna on kotoisin maaseudulta monilapsisesta perheestä. Moni tuttava samalta seudulta on muuttanut kaupunkiin ja saanut töitä tehtailta. Anna on kuullut, että Puuvillatehtaalta olisi mahdollista saada hyvää työtä. Ennen työhaastattelua kehräämön työpäällikön kanssa Anna valmistautuu kertomaan taustastaan ja taidoistaan. Katsotaan yhdessä arkistomateriaalia:

3 Katsotaan kuvia 1 ja 2 Miten ja millaista elämää elettiin maaseudulla luvun taitteessa? Millaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia oli perheen tytöillä? Entä pojilla? Miksi monet nuoret naiset muuttivat kaupunkiin? Verrataan kuvia 1 ja 2. Keskustellaan maaseutuelämän ja kaupunkilaisuuden eroista? Millaisia taitoja näissä ympäristöissä tarvittiin? Miten elämänrytmi ja sosiaalinen ympäristö erosivat toisistaan? Keskustelkaa muutosta maalta kaupunkiin. Mitä eroja oli esimerkiksi asumisessa? Kuinka työajat erosivat tehtaassa verrattuna maalaistalon töihin? Mitä taitoja Anna voisi hyödyntää Puuvillatehtaassa?

4 Katsokaa kuvaa 3 Mitä kuva kertoo tehtaan työntekijöistä – naisista, miehistä ja lapsista?

5 Verratkaa kuvia 4 ja 5 Millaisia vaatteita henkilöillä on päällään? Mitä vaatetus kertoo heistä? Millaisia yksityiskohtia niissä on? Keskustelkaa sosiaalisista eroista työläisten, työnjohtajien ja tehtaanjohtajan välillä.

6 Kuva 6 Höyryvoima – teollisuuden voima!

7 Kuvat 7-11 Raakapuuvilla muuntuu kankaaksi ja ompelulangaksi. Valmistusprosessin kuvat ovat peräisin eri vuosi-kymmeniltä, viimeisimmät luvulta.

8

9 Lisätehtäviä Näytelkää pareittain kuviteltu haastattelutilanne. Toinen pareista näyttelee työnjohtajaa, joka esittelee tehdasta ja toinen pareista on Anna, joka kertoo taustastaan ja taidoistaan sekä siitä miksi hän hakee töihin Puuvillatehtaalle.

10 Keskustelua Keskustelkaa luokassa esim. seuraavista aiheista: Työolot Puuvillatehtaassa luvulla verrattuna nykypäivän työoloihin (työsuojelu, ammattiyhdistystoiminta, työaika) Naisen asema yksityiselämässä ja työelämässä ennen ja nyt Lapsen asema ja lapsuus ennen ja nyt Halpatuotanto nykyajan kehitysmaissa: edut ja haitat paikallisen väestön näkökulmasta. Mitä globaaleja vaikutuksia halpatuotannosta aiheutuu? Pohjanmaan museon Vaasa 400 vuotta –juhlanäyttelyssä nostetaan esiin erityisesti sosiaalihistoriallinen naisten ja lasten historia näkökulma. Näyttely esittelee myös kaupungistumisen ja teollistumisen murroksen vaikutusta yhteiskunnassa. Näyttelyssä on mm. esillä yhden puuvillatehtaan puuvillaenkelin, Anna Södermanin, tarina ja huone Huutoniemeltä. Tervetuloa museokäynnille ja tutustumaan Vaasa 400v.-näyttelyyn Pohjanmaan museoon! Yhteystiedot: museon info (06) , museopedagogi Kukka-Maaria Kallio

11 Aineistotehtävä Österbottens traditionsarkiv -arkiston kokoelmista löytyy vuosina Vaasan kaupungissa asuneiden asukkaiden haastatteluja. Haastattelut käsittelevät sosiaalisia olosuhteita ja kertovat mm. miltä tehtaantyöntekijöiden arki näytti 1900-luvun alussa. Lukekaa kahden haastattelun sitaatit. Kirjoittakaa kirjoitelma tehdastyöläisen elämästä 1900-luvun alussa. Miten silloin asuttiin? Millaisia huonekaluja ym. esineitä kotoa löytyi? Millaisia vaatteita pidettiin? Mitä syötiin ja mistä ruoka saatiin? Piirrä kuva työläiskodista! Tervetuloa Österbottens traditionsarkiviin tutustumaan laajemmin haastatteluaineistoon! Yhteystiedot: (06) , Mainitse viestissä kyselyn koskevan kokoelmaa ÖTA 4 Social undersökning i Vasa

12 1. Citat från intervju om hur en ung flicka som jobbade vid fabriken kunde bo på 1920-talet. Kvinnan som berättar var född i Vammala 1884 och kom till Vasa när hon var ung. Hon hade först sökt jobb på fabrik i Forssa men inte fått något. Hon bodde i en arbetarbostad vid fabriken. Intervjun är gjord 1959 (ÖTA 4C 45:1). 1. Lainaus haastattelusta, jossa tehtaassa työskennellyt nainen kertoo asuinoloistaan 1920-luvulla. Hän oli syntynyt Vammalassa vuonna 1884 ja muutti Vaasaan nuorena tyttönä työn perässä. Hän oli aikaisemmin yrittänyt saada töitä Forssan tehtaalta, mutta töitä ei ollut tarjolla. Hän asui tehtaan työläisasunnossa. Haastattelu on tehty vuonna (ÖTA 4C:45:1). Översättning: Elli hade släktingar i Vasa och de hjälpte henne att få jobb på bomullsfabriken. Lönen var en mark om dagen. Fabriken var då igång bara fem dagar i veckan. Elli bodde med en annan flicka. De betalade 7 mk/mån. som hyra. Efter att de hade betalat det allra nödvänd121212igaste blev det inte många mark över av den tidens lön. Flickornas bostad var väldigt enkel. De sov båda i samma smala säng. Som madrass hade de en hösäck och som täcke en filt som de hade köpt på avbetalning av tatarer. Filten kostade fyra mark. De betalade en mark i veckan tills de hade betalat hela filten. De hade inte något sängtäcke. Eftersom de hade få stolar bäddade de aldrig bort sin säng utan satt på den på dagarna. Om någon av dem hade ett vackert spetslakan hade de sängen ”uppbäddad” med lakanet så att spetsen hängde över kanten. Gardiner fanns i fönstren och på golvet fanns mattor gjorda av säckar. Säckmattorna var kantade med rött tyg. Vanligt var att de var fästa med nubbar i golvet. En packlåda av trä fungerade som skåp. Framför skåpet hängde en gardin så att sakerna inuti lådan inte syntes. Redan första året som Elli jobbade på fabriken skaffade hon en väckarklocka, den köpte hon också på avbetalning. Under sin tid som tjänarinna på landsbygden hade hon tröttnat på att alltid vara osäker på när hon skulle stiga upp, då hon inte hade någon klocka. Klockan kostade 6 mk och hon måste betala en mark i veckan för den.

13 2. Citat från intervju om hur en arbetarfamilj kunde bo kring år Frun som berättar flyttade med sin man från Tammela nära Forssa till Vasa när hon var ungefär 27 år gammal. Hon bodde i en arbetarbostad vid fabriken. Intervjun är gjord 1959 (ÖTA 4C 46:1). 2. Lainaus haastattelusta, joka kertoo työläisperheen asuinoloista noin vuonna Haastateltu rouva muutti miehensä kanssa Tammelasta Forssan läheltä Vaasaan noin 27-vuotiaana. Hän asui tehtaan työläisasunnossa. Haastattelu on tehty vuonna (ÖTA 4C:46:1). Översättning: På Bomullen har hon hunnit jobba i 44 år. Hon har haft åtta barn, av vilka bara hälften längre lever. Familjen bodde i ett rum. Som möbler hade man en utdragssoffa och ett bord. I början hade man inte någon byrå och inte heller något annat skåp. Gardiner och mattor hade man inte heller. I sängen fanns ett bolster, dynor, ett brett tvåpersonerstäcke, bomullslakan men inget sängtäcke. Hon använde ett lakan i stället för dynvar. Som dräkt hade hon på den tiden en tröja och kjol av billigt tyg. Som vigseldräkt hade hon en svart dräkt. Underkläderna var vitt tryckt tyg. Skjortan hade ärmar, vissa skjortor hade också krage. I början hade hon inte någon sommar- eller vinterrock. Sjalen sveptes runt axlarna när man gick ut på vintern. Hon berättar att hon har varit så ”stygg” att hon inte har kunnat göra kläder till barnen själv. Allt måste hon låta sy. Handarbetsfärdigheten verkar ha varit ganska låg hos vissa kvinnor vid fabriken. Inte heller mannen gjorde något hemma. Måltiderna bestod vanligtvis av potatis, fisk, gröt eller välling. Rotfrukter, främst morötter och rödbetor, användes till en del. Bröd köpte man från butiken. Bulla köpte man bara ibland. Matvaror köpte man också ofta från torget. Man drack kaffe och svagdricka. Man hade inte råd att köpa mycket mat. Man tvättade byke hemma. Som tvättmedel använde man tvål och asklut. Tvätten sköljdes i havet. Fabriksanställda fick köpa kilotyg billigare från fabrikens butik. Namnet kom av att tyget såldes i kilogram. I ett kilo kunde det finnas olika tyger. Fabriksanställda hade möjlighet att äta på arbetsplatsen, men maten var dålig.

14 3. Citat från intervju om hur en ung arbetarfamilj kunde bo kring år Kvinnan som berättar var född 1879 i Ylistaro. Intervjun är gjord 1959 (ÖTA 4C 40:1). 3. Lainaus haastattelusta, joka kertoo nuoren työläisperheen asuinoloista noin vuonna Haastateltu nainen oli syntynyt Ylistarossa vuonna Haastattelu on tehty vuonna 1959 (ÖTA 4C:40:1). Översättning: Fru Mahlanen kom från Ylistaro till Vasa som 19-åring. Bomullsfabriken var hennes första arbetsplats. Före hon gifte sig bodde hon som underhyresgäst och betalade en mark i månaden som hyra. Hon fick sova i köket. Husbondefolket sov i kammaren. När hon var över 20 år gifte hon sig med en forman. Familjen bodde i ett rum där de enda möblerna var en utdragbar säng, ett fyrkantigt bord och någon stol, men de hade inte ens ett skåp. En av de första saker som de skaffade gemensamt var en symaskin som kostade bara 65 mk. Mahlanen sydde själv alla kläder, även en del för andra. Mahlanen berättar att hon hade bra sängkläder. Hon hade en dunmadrass, linnelakan, dynor och fårskinnsfällar och en sjal som sängtäcke. Som vardagskläder hade hon blus och kjol. Skjortan var av linne. På fötterna hade hon pjäxor och yllesockor. Som jacka hade hon en halvjacka. Hon sydde sängkläder till herrskapet för hand. I början av äktenskapet hade familjen nästan inga kärl, så de måste äta ute. Småningom skaffade de en gryta, en kastrull, en stekpanna och en kaffepanna. Hon vävde också de första mattorna själv. Maten köptes på torget: kött, fisk, potatis, lite rotfrukter. ”Hårt bröd har jag ätit hela livet”. Bulla köpte man just inte, för familjen tyckte inte om det. Mjölk och smör hämtades också från en torgförsäljare. Mat köptes inte i stora mängder i gången. (Till helgerna sparade man alltid något lite bättre ”käk”).

15 Työläisliike Vaasan työväenmuseosta löytyy työläisliikkeestä kertova näyttely ja arkistomateriaalia Vaasan Puuvillatehtaan yhdistyselämästä. Tutustu netti-sivustoon: sähköposti:


Ladda ner ppt "Vaasan Puuvilla Oy – arkistolaukku Arkistolaukku on suunnattu 7-luokkalaisten historiaopetukseen ja soveltuvin osin myös muille luokka-asteille sekä opetuskokonaisuuteen."

Liknande presentationer


Google-annonser